Toiset ihmiset ärtyvät pienemmästäkin epäkohdasta, kun taas toiset pysyvät rauhallisina miltein tilanteessa kuin tilanteessa. Jokaisella on kuitenkin asioita, jotka saavat heidät ärtyneeksi tai vihaiseksi.  Vaikka suuttuminen ei yleensä ole kivaa edes suuttujalle itselleen, on se joskus kuitenkin väistämätöntä ja jopa kovin tarpeellista.

Itse kuulun ihmisiin, joilla on suhteellisen pitkä pinna. On kuitenkin eräs asia, joka saa minut suuttumaan hetkessä. Tämä asia on epäoikeudenmukaisuus. Jostain syystä olen hyvin herkkä kiinnittämään huomiota pienimpäänkin epäoikeudenmukaisuuteen ja annan sen usein myös kuulua. Ongelmana tässä "herkkyydessä" on, että ajaudun aika ajoin puolustamaan asioita ja henkilöitä, joita en tosiasiassa tue. Saatan esimerkiksi asettua yllättäen keskustelussa henkilön puolelle, josta en itsekkään pidä, vain siksi, että häntä ollaan haukuttu asiasta, joka ei omasta mielestäni pidä täysin paikkaansa. Onneksi tälläistä tapahtuu kuitenkin vain suhteellisen merkityksettömissä asioissa, sillä isommissa asioissa ajatusten suhteuttaminen käy helpommaksi.

En tiedä oliko äskeinen selitys toiminnastani ollenkaan ymmärrettävää saatikaan milläänlailla relevanttia tai kiinnostavaa. Päätin kuitenkin kirjoittaa aiheesta pienen jutun, koska se on pyörinyt mielessäni paljon ja tahdoin jakaa sen kanssanne. On kovin hyödyllistä oppia tunnistamaan omat "suuttumusta aiheuttavat asiansa" niin pystyy yllättävän paljon paremmin ymmärtämään omaa ajatuksenjuoksuaan ja sen kautta vaikuttamaan toimintaansa erilaisissa tilanteissa.